Pisuussutit, avatangiisit teknikilu pillugit ilisimatusarneq
Pinngortitaleriffik
Pinngortitaleriffik Namminersorlutik Oqartussat pinngortitamik ilisimatusarnernik ingerlataannut eqiteruffiuvoq. Pinngortitaleriffik Nuummiippoq 1995-milu pilersinneqarluni.
Kalaallit Nunaanni eqqaanilu pisuussutinik uumassusilinnik nungukkiartuutaanngitsumik atuinermut ilisimatuussutsikkut tunngavissiinissamut, avatangiisit uumasullu assigiinngisitaartut amerlassusiinik qulakkeerinninnissamut, Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuinermi minnerunngitsumillu ilisimatusarnermi angusanik tamanut saqqummiussisarnissaq Pinngortitaleriffiup siunertaraa.
Silap pissusianik ilisimatusarfik 2009-mi Pinngortitaleriffimmut inissippoq. Silap pissusianik ilisimatusarfik Danmarkimi Videnskabsministeriumimit aningaasalersorneqarpoq, aallartinneranut ukiunilu tallimani ingerlanneqarnissaanut 75 million koruuninik tunisilluni. Silap pissusianik ilisimatusarfik nunat assigiinngitsut akornanni ilisimatusarnikkut attaveqarfeqarpoq taamatullu issittup pissusianik inuiaallu periaasiannik silap pissusiata sunniutaanik ilisimatusarluni, tamatumunngalu atatillugu silap pissusiata nunatsinnut nunattalu inuinut qanoq sunniuteqartarneranik.
Pinngortitaleriffik Pinngortitaleriffimmilu suliassat pillugit paasisaqarnerorusukkuit nittartagaq una takuuk: www.natur.gl
Qallunaat Nunaanni Kalaallit Nunaannilu Ujarassiuut Misissuisoqarfiat (GEUS)
GEUS tassavoq Klima-, Energi- og Bygningsministeriumip ataani namminersorluni attaveqanngitsumillu ilisimatusarnermik institutitut ingerlasoq. GEUS-p akisussaaffigaa Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ujarassiornermut tunngasutigut nunap nunavittaata avammut killinginut atasunik misissuineq. GEUS-i nunat assigiinngitsut akornannut naleqqiulluni ilisimatusarnermik qaffasissumik ingerlatsivoq Danmarkip Kalaallillu Nunaanni ujarassiornikkut nunap pisuussutaanut tunngasunik iluaqutiginninniarnissaq illersuinissarlu tunngavigalugu. GEUS-i ujarassiornermut paasissutissanik danskit nunatsinnilu pinngortitaq, avatangiisit, klima, nukissiorneq aammalu atortussiassanut tunngasunik oqartussaqarfiit taamatullu oqartussaaffeqarfiit pineqartunut tunngasunik sulineranni suleqataalluni. GEUS Nuummi allaffiqappoq.
GEUS-ip sulinera atuagassiallu nittartakkami uani nassaarineqarsinnaapput: www.geus.dk
DCE – Nuna tamakkerlugu avatangiisitigut nukissiornikkullu katersivik, Aarhusip Universititiani
DCE paasisimannittunit tamarmik atorneqarput, annerusumik Bioscience Institutimit aammalu Avatangiisinut ilisimatusarnikkut Institutimit atorneqarnerulluni. DCE-mi Kalaallit Nunaata uuliaqarneranut atortussiassaqarneranullu iluaqutiginninnissaq siunertaralugu avatangiisinut tunngasunik suliniarneq annertooq ingerlanneqarpoq. Suliaq tamanna Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup aatsitassaqarnikkut suliniarnermi oqartussaanikkut suliaqarneranut tapersiutaavoq.
Biosciencemi aammalu Avatangiisinut ilisimatusarnikkut Institutimi sulisut aammattaaq sullissivimmi sammisanik pimoorusillutik Kalaallit Nunaanni misissuinernik nakkutilliinernillu ingerlatsipput, Danmarkimi Nukissiornikkut Avatangiisinullu aqutsisoqarfiup ataani inissisimasumit Danceap aningaasaateqarfianit aningaasalersorneqarluni. Matumani Zackenbergip avatangiisai nakkutigalugit Nuullu avatangisai Greenland Ecosystem Monitoring (GEM-mut programiliaq malillugu) nakkutilliinikkut taamatullu Kalaallit Nunaanni Issittumilu Avannarlermi mingutsitsinernik nakkutilliinerit.
DCE, Aarhus Universititip nittartagaa: www.dmu.au.dk
Asiaq - Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarnerit (Greenland Survey)
Asiaq katersarpoq, aserfallatsaaliisarpoq Kalaallillu Nunaata assinginik avatangiisit nalunaarsuutillu nunamut tunngasut saqqummiuttarpai. Imermut tunngasunik ilisimatusaatit, silap pissusia, ujarassiornermi tekniki, nunami uuttortaaneq, nunamik assiliorneq, nunatanik tunniussinerit, illunik nalunaarsuineq, eqqakkat aqqutaasa nalunaarsornerat, nunap ilusaanik suliaqarneq, Kalaallit Nunaannilu allaffeqarfinnik, suliffeqarfinnik pilersaarusiorneq tunngavittullu titartakkiorneq ilisimatusarnerlu Asiamit suliarineqartarput. Nalunaarsuutit pissarsiarineqartarput Asiap allallu oqartussaasut suliaqarnerisigut, pilersaarutinik tunisaqarnikkut, suliamik piniarnertigut pingaarnermillu ilisimatusaatitut pilersaarusianik ingerlatsinermi peqataanikkut, tamatumuuna Asiaq sulianut qaffasissumik ingerlatsivoq nunami maani nunanilu allani assigiinngitsunik piginnaasaqartut qanimut suleqatigalugit.
Asiaq pillugu nittartakkami uani sukumiinerusumik takuuk: www.asiaq.gl
Center for Arktisk Teknologi
Center for Arktisk Teknologi (ARTEK) Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerisigut pilersinneqarpoq, Kalaallit Nunaanni sumiiffinni inoqarfiusuni teknikkikkut ilisimatuussutsikkullu ilisimatusarnerup nukittorsarneqarnissaa siunertaralugu.
ARTEK pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akunnerminni suleqatigiinnerisigut Kalaallit Nunaanni teknikkikkut/ilisimatusarnikkut ilinniartitsinikkullu piginnaaneqalernerunissaq siunertaralugu. ARTEK Danmark Tekniske Universitemi Sanaartornikkut Institutimut (DTU) immikkoortortaavoq Sanaartornermik Ilinniarfimmi, Sisimiuni, ilaatigullu Kgs. Lyngbymi aallaaveqartoq. Ilisimatusarnikkut taamatullu ilinniartitsinikkut Qaasuitsumi teknologiimik inerisaaviup sammisarai sanaartorneq, avatangiisit, pilersaarusiorneq, nukissiorneq atortussarsiornerlu ajortiasumi, issittumi avatangiisimi atajuarsinnaasumik ingerlatsineq pingaarnertut tunngavigalugu. Qaasuitsumi teknologiimik inerisaavik Diplomingeniøritut ilinniarnermi Arktisk Teknologimi ingerlatsiviuvoq.
Nittartagaq una sukumiinerusumik takuuk: www.arktiskcenter.gl aamma www.arktisking.gl